Tulosta

Kirsti Mannersalo

ISO TILA 1500-LUVULTA

kuva

Vääntäjän tila oli alkujaan 500 ha, Luumäen rajalta lammille ja virran toiselle puolelle aina Hangasjärvelle asti.

VÄÄNTÄJÄN TILA MAAREKISTERISSÄ 15.2.1833 ALKAEN

Viipurin läänin maanmittauskonttorin vuoden 1942 rekisteriotteen mukaan ensimmäinen merkintä kotitilasta on vuodelta 1833. Silloin tilan omisti Tuomas, alias Tommo Wääntäjä. Joulukuussa 1853 tila on jaettu kahteen osaan, puolet Natanael ja puolet Elias Wändäjälle. Isän sukuhaara on Eliaksen jälkeläisiä.


OMISTUSHISTORIA MAAREKISTERIN MUKAAN

15.2.1833, rn:o 3: Tuomas Vääntäjä, osa koko talosta 1.000, manttaaliluku 0,2500

6.12.1853, rn:o 31: Natanael Vääntäjä, osa koko talosta 0.500. manttaaliluku 0,1250
6.12.1853 , rn:o 32: Elias Vääntäjä, osa koko talosta 0.500, manttaaliluku 0,1250

23.9.1873, rn:o 34: Natanael Vääntäjä, osa koko talosta 0.250, manttaaliluku 0,0625. Natanael myi puolet maasta, n. 100 ha, Iisak Filmanille

29.12.1900, rn:o 35: Eerik (Eero) Eliaanpoika Vääntäjä, osa koko talosta 0,3333, manttaaliluku 0,0833

5.10.1922, rn:o 39: Erkki Vääntäjä, osa koko talosta 0,3313, manttaaliluku 0,0828, yht. 180,59 ha. Mikko Horpulle lohkaistiin 1 ha:n tontti tilasta 300 mk:n kauppahinnasta.

2.5.1936, rn:o 320: Jalmari Vääntäjä, osa koko talosta 0,2906, manttaaliluku 0,0726, yht. 126,447 ha
2.5.1936, rn:o 321: Vihtori Vääntäjä, osa koko talosta 0,2907, manttaaliluku 0,0727, yht. 156,445 ha

28.9.1942, rn:o 321: Pertti Vääntäjä, osa koko talosta 0,2907, manttaaliluku 0,0727, yht. 156,445 ha


Ote lainhuudatusasiain pöytäkirjasta 28.9.1942:

"Tilalliset Vihtori ja Jalmari Vääntäjä olivat saaneet omistukseensa tilan RN:o 39 siten, että he olivat perineet elokuun 22 päivänä 1900 kuolleelta isältänsä Erkki Eliaanpoika Vääntäjältä kumpikin 2/15 osaa ynnä yhteisesti ostaneet 21 päivänä lokakuuta 1923 tehdyllä kauppakirjalla äidiltänsä Helena Immaselta 5/15 osaa 10 000 mk:lla, Vihtori Vääntäjä yksikseen ostanut 3 päivänä marraskuuta 1900, 6 päivänä lokakuuta 1902 ja 30 päivänä maaliskuuta 1911 tehdyillä kolmella kauppakirjalla sisariltansa Anna, Maria ja Lyydia Vääntäjältä yhteensä 6/15 osaa yhteensä 1700 mk:lla ja luovuttanut sitten 21 päivänä lokakuuta 1923 tehdyllä siirrolla sanotulle veljellensä Jalmari Vääntäjälle mainituilta sisariltansa ostamistaan osuuksista puolet eli siis 3/15 osaa, tullen näin muodoin kumpikin omistamaan puolet edellämainitusta tilasta."

Isä oli ostanut 22.6.1942 tilan kummisedältään Vihtorilta 350 000 mk:n hinnalla. Vihtori kuoli vajaat pari kuukautta kaupan jälkeen, 6.8.1942. Hänen vaimonsa Elin Gardemaister oli kuollut 10.3.1917 ja Vihtorin molemmat pojat, Heino ja Unto kuolleet sodassa. Siksi setä siis myi tilansa isälle, koska jatkajaa ei ollut ja Heinon tytär, Marja-Liisa, oli vasta vuoden ikäinen ja muutti äitinsä Bertan kanssa Mankinkylään.

kuva

Vääntäjän Ylätalon tilalle laadittiin ensimmäinen metsäsuunnitelma vuosille 1954-64

YLÄTALO-TILAN KOKO MUUTTUNUT OSTOJEN JA PAKKOLUNASTUSTEN VUOKSI

Isän papereista löytyvät ainakin seuraavat osto- ja myyntitapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet Ylätalon pinta-alan muodostukseen.

Maarekisteriote 12.7.1949

* 12.5.1945, rn:o 3:21/3:29, pakkolunastettu Enso Gutzeitille Vääntäjän oja uittoväyläksi, yhteensä 1,4005 ha
* Uittoväylälle myyty vielä 0,0395 ha maata Kannuskoskentien sillan ympäriltä vuonna 1957
* Vesihallitus myi Pertti Vääntäjälle 23.7.1986 uittoväylän takaisin 15 000 mk:n hinnasta, pinta-ala 1,24 ha. Valkealan kunta pakkolunasti samalla uittoväylän virranranta-alueen.

Maarekisteriote 23.3.1959

* 25.2.1958, rn:o 3:21, Pertti Vääntäjä ostanut Rännipellon Eino Nikulalta 10.4.1954, peltoa 2,13 ha

Maarekisteriote 30.9.76, Kymen läänin maanmittauskonttorissa:

* 12.1.1965, rn:o 3:34, Pertti Vääntäjä myi 1962 Honkaselle 1 671 m2:n maa-alan, jonka jälkeen osa koko talosta 0,2902
* 14.12.1967, rn:o 3:39, Pertti Vääntäjä myi Kaupille 1 800 m2 mökkitontin, jonka jälkeen osa koko talosta 0,2898
* 22.3.1973, rn:o 3:42, Pertti Vääntäjä myi Nikulalle 2 020 m2 mökkitontin, jonka jälkeen osa koko talosta 0,2895
Tämän jälkeen viljeltyä 13,4 ha, metsää 139,3 ha, yht. 154,45 ha

Maarekisteriote 11.4.1988

* Uittoväylän (tila 3:29) osto Vesihallitukselta, 1,24 ha. Liitetty tilaan 3:53. Samalla Valkealan kunta pakkolunasti uittoväylän ojansuun, 0,1555 ha.

Kiinteistörekisteriote 25.3.2008:

* Isä lahjoittanut puolet omistamastaan tilasta Kirsti Mannersalolle, Hannele Skytälle ja Sari Ahlqvistille, kullekin 1/6 määräalan tilasta, jonka pinta-ala oli 155,4642 ha. Lainhuudatus 6.3.2002

* Tiehallinto lunastanut 13.9.2006 tilan kohdalta Sorsalan maantielle 0,31 ha ja merkinnyt uudet rajat tien reunoihin. Lisäksi rasitteeksi kirjattiin maantien suoja-alue, joka on 20 m tien keskiviivasta.

Isän kuollessa Ylätalo-tilan 3:53 osaluku oli 0,288700, manttaali 0,073970 ja pinta-ala 155,1521. Eli ostojen ja myyntien jälkeen tilan koko oli lähes sama kuin silloin, kun isä sen sedältään vuonna 1942 osti. Lisäksi erillisenä tilana oleva Rännipelto (3:31) oli 2,13 ha. Tämä alue kuuluu myös Ylätaloon, joten kokonaispinta-ala vuonna 2008 oli 157,2821 ha.

Vesialueita tilaan kuuluu:
* 80 ha Rautjärven kalastuskunnan alueella
* 16 ha Kourulan kalastuskunnan alueella

kuva

Maatalousmoottori oli kahden tilan yhteinen

KATSAUS TILAAN 1940-45

Sen jälkeen kun veljekset Jallu ja Vihtori ryhtyivät asuttamaan eri taloja vuonna 1935 ja varsinkin sodan aikana, vanhan Vääntäjän karja väheni ja asukasluku putosi neljään, koska molemmat Vihtorin pojat olivat kaatuneet sodassa. Kun isä aloitti isäntänä, oli talossa yksi renki ja yksi piika, mutta karjan määrä ei enää koskaan noussut niin suureksi kuin se oli 1930-luvulla ollut. Hyvän tilannekuvan saa isän arkistoissa säilyneestä viljelmäkortista vuosilta 1940-45, eli juuri siltä ajalta kun tilan omistussuhde oli vaihtumassa ja hieman sen jälkeen.

VILJELMÄKORTTI 1940-45

Vuosina 1940-45 pinta-alat pysyivät samoina.
* Peltoa: 10,80 ha
* Metsämaata: 109,20 ha
* Joutomaata, teitä, tontteja: 30 ha
Yhteensä: 150 ha

Tilalla viljeltiin kevätvehnää 0,45-0,6 hehtaarilla, ruista 0,7-1 hehtaarilla, ohraa 0,3-0,5 ja kauraa 0,75-2,1 hehtaarilla vuosittain. Vuonna 1942 ei ruista viljelty ollenkaan. Perunan viljelyala oli vakio, n. 0,2 ha per vuosi. Heinäpeltojen ala oli alimmillaan 2,9 ha ja suurimmillaan vuonna 1942 yli 6 ha. Laidunmaata oli 1-2,3 ha. Heinänsiementä kasvatettiin vain vuosina 1941-41, lanttua vain vuonna 1943 pienellä 200 m2:n alueella. Pellavaa ei viljelty vuoden 1941 jälkeen.

Lisäksi kesantona oli 1-1,15 ha vuosittain

Tilalla käytettiin typpilannoitteita 100-650 kg/vuosi, kalilannoitteita 200-400 kg/vuosi, tuhkaa 100 kg/vuosi ja suomutaa 50-120 kuormaa vuodessa. Vuonna 1941 lisäksi käytettiin 300 kg fosfaattilannoitteita.

Korjattu sato:
• Kevätvehnää 400-570 kg
• Ruista 700-1390 kg
• Ohraa 350-575 kg
• Kaura 600-1 150 kg
• Ruokahernettä 20-30 kg
• Perunaa 1 000-2 550 kg
• Lanttua 100-200 kg
• Heinänsiemeniä 2 kg
• Heinää 6 000-8 000 kg
• Pellavaa 2 kg

Ojatonta peltomaata oli 1,8 ha, ojitettua 9 ha. Maa luokiteltiin myös maalajin mukaan. Peltojen maaperästä oli hiekkamaata 3 ha, hiesu- ja hietamaata 4,8 ha, hieta- ja savimaata 1,5 ha, multa- ja savimaata 1,5 ha.

Viljelmällä oli viljelmäkortin mukaan 2 viinimarjapensasta.

kuva

Vihtori Vääntäjä esittelee kalasaalistaan. Kalastus oli tärkeää vanhalla Vääntäjällä.

Myös kalansaalis tilastoitiin. Vuonna 1941 se oli 40 kg. Kalanpyydysten arvoksi määriteltiin 600 mk.

Tilalla oli vuonna 1941 maatalouskoneita puoliksi Alatalon kanssa. Näistä mainitaan polttomoottori (7-8 hv), puimakone ja sirkkeli.

Omia laitteita ja koneita vuonna 1941 olivat hevosvetoinen niittokone ja separaattori.

Tilan eläimet 1941:
• hevosia 1, (vuonna 1944 2 kpl)
• lehmiä 3-4 kpl, vasikoita 1-3 kpl
• lampaita 1-6, vuonia 2-6 kpl
• sikoja 1-2 kpl

Perheenjäseniä 1941: 1 mies, 2 naista, 1 alaikäinen, eli Vihtori, Liena, Heinon vaimo Bertta ja hänen sekä Heinon tytär, Marja-Liisa.

Palvelijat ja rengit 1943: 1 mies ja 1 nainen


Edellinen sivu

Vaihda sivua

Seuraava sivu
Ei kommentteja